sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Tammikuu on nimeni, luminen on takkini

Siitä on näköjään taas kuukausi, kun olen viimeksi päivittänyt. Käsittämätöntä, kuinka nopeasti aika kuluu! Tännekin on liittynyt monta uutta lukijaa. Kiitos teille.



Mikko on tehnyt taas paljon reissutyötä ja minun aikani menee arkisisissa askareissa. Uusi työ on tuonut struktuuria päiviin. Minä, joka inhosin kalentereita ja kelloja niin, että meillä ei kotona ollut yhtään toimivaa, elän nyt päiväkodin rytmiä. Ja nautin siitä! Päiväkodin lapset tuovat iloa päiviin ja ovat ajatuksissani muulloinkin. Saan olla kiitollinen kaikista hoitolapsistani. Työyhteisöni on hyvä ja myös avoin ajatuksille. Aloitin tällä viikolla vauvasirkuksen, johon osallistuu perheitä päiväkodin ulkopuolelta. Täydellinen paketti minulle! 

Vanhemman tyttäreni kanssa aloitimme yhdessä heppaharrastuksen. Käymme ratsastustunnilla pari kertaa kuussa. Sisäinen heppatyttöni on taas löytynyt ja minusta tuntuu, että tämä on nyt tullut jäädäkseen. Hevosten läsnäolossa on erikoinen rauhoittava vaikutus. Vaikka millaisen hässäkän keskeltä lähdemme tallille, niin viimeistään mieli lepää siinä kohtaa, kun saa harjata hevosta. Ja se tuoksu! Hevosenhaju on näköjään edelleen lempituoksujani. Jonna haisee taas pavosenheskalta, kuten teininä sain kotona kuulla. Olin tietysti otettu kohteliaisuudesta.


Talolla on kaikki hirret vaihdettu alakertaan ja Justeerissa on tehty ikkunoiden puutyöt valmiiksi. Mielestäni upeaa työtä ovat tehneet.


Seuraavaksi alkaa rossipohjan teko. Rossipohjasta tulikin mieleeni eräs vähän kaukaisempi asia: kaasuliesi. Kaikenlaista jää haaviin Pelastetaan vanhat talot -sivustolta. Onko teillä kenelläkään oikeaa tietoa siitä, voiko kaasupullon sijoittaa alapohjaan? Tietysti asianmukaiset putkitukset ja suojakotelot täytyisi olla. Meillä on niin korkea kivijalka, että pullon vaihtaminenkaan ei olisi ongelma. Ei nyt ihan ergonomista, mutta vaihdettavissa kuitenkin. Purkutöitä tehdessäme purkasimme alapohjasta vanhan vesivaraajan tai mikä lie melkoisen järeä pömpeli nyt olikaan.  Samasta kohdasta alapohjaan on edelleen käynti.

Hyvä uutta vuotta teille kaikille! Tammikuussa tuntuu aina siltä,että koko elämä on edessä!

Terveisin Ryysyrannan eukko