lauantai 28. helmikuuta 2015

Muutoksen tuulia

Talo on muuttunut. Uskomatonta, kuinka paljon koko talon luonne muuttui, kun saimme soran pohjaan. Sitä ennen siivosimme säkeittäin pohjasta puulastuja. Joissakin huoneissa puuta oli useampi kymmenen senttiä. Niin tai oikeastaan siivoaminen alkoi roskien siivoamisella. Talon allahan oli ollut mm. kätevästi lasinkeräys. Ja koska Mikko on luonteeltaan pedantti, imuroimme mm. kaikki kivijalan kivet. Tuli tehtyä ehkä turhaakin työtä, mutta voimme hyvillä mielin olla siitä, että kaikki on tehty huolella.  Pohjassa ei ole nyt lainkaan purua tai puumoskaa. Tämä työ on tehty sen takia, että puu on otollinen kasvualusta homeelle.




Talon pohja oli tomuista maata, joten sora teki heti työskentelystä siistimpää. Toinen merkittävä muutos on se, että talon sisältä kuuluu naputus! Vasaran pauke! Se on tällä hetkellä optimistisin, iloisin ja lupaavin ääni, jonka tiedän. Lattianiskojahan siellä naputellaan. Mikolla on hyvä fiilis, että saa rakentaa ainaisen siivoamisen,  kivien poraamisen ja kantamisen sijaan. Olenko muistanutkaan sanoa, että talon pohjasta on kuljetettu tonneittain kiveä ulos? Tämä työ on tehty sen takia, että ilma kiertäisi paremmin. Kissinluukkuja on myös lisätty neljä kappaletta.   


Yläkerrassa riittää vielä hirsivaihtoja, vaikka alakerta on jo näin hyvällä mallilla.

Tällä viikolla olemme pikkutunneille asti miettineet pohjaratkaisuja. Tilat tuntuvat pieniltä ja isojen ikkunoiden takia epäkäytänöllisiltä. On hyvä kuitenkin miettiä nämä asiat perusteellisesti ennen kuin joku katsoo niitä ammattisilmällä. Siinä vaiheessa sitten olemme ehkä jonkin verran kartalla siitä, mitä oikeastaan haluamme. Eikä se vaihe oikeastaan ole edes kaukana. Täytyyhän meidän pikapuoliin tietää, mihin sijoitetaan vesipisteet ym.

Perinnetaidetta muurarilta.

Tätä suunnittelua tehdessä olemme myös käyneet läpi alkuvaiheita. En tiedä pystyisimmekö enää tekemään samaa. Keskustelu lähti siitä, kun sanoin, että olin niin kiitollinen silloin, kun Mikko oli irroittanut wc -pöntöt. Sanotaanko näin, että me molemmat olemme sen verran herkkiä, että meistä ei olisi mm. siivoojiksi, sairaanhoitajiksi, lääkäreiksi tai roskakuskeiksi. (Muistatteko , kun soitin isää siirtämään muumioituneen kissan talon pohjasta?) Kun tietää, että talossa ovat majailleet narkkarit ja kesäasukkaita joka sorttia, niin voin kertoa, että juuri siihen wc-pönttöön kulminoituu kaikki fobiat. Meillä oli kuitenkin onnea, sillä mitään vatsanpohjaa kääntävää ei ole tullut vastaan. Kukaan ei ole oksentanut siivouksen aikana.

Tässä keskivertosuomalainen 171cm nainen niskan päällä. Ihan vain, että saatte koosta käsityksen. Naama pois sen takia, että Mikko ei saa KOSKAAN kuvaa musta onnistumaan.


Miten tämä teksti nyt vessajuttuihin päätyi? Ja nyt minulla on huono olo. Jatkan siitä ihanasta naputuksen äänestä toisella kertaa. Kuvituskuvina viikon takaisia otoksia.



PS. Tästä viimeisestä kuvasta tuli mieleeni se, kuinka jotkut perinnerakentajat ovat tuohtuneita kuistin purkutuomiosta. Meitä ihan naurattaa se ajatus. Tuo kuisti on niin mätä kuin olla ja voi. Emme todellakaan lähde sitä rapsuttamaan. Sen lisäksi, että saamme neuvoja muilta talonhalaajilta, niin saamme myös valtavasti neuvoja ihan perusjampoilta. Yllättävän selvä näkemys tuntuu kaikilla olevan. Jännästi ne vain poikkeavat toisistaan. Joku on laittamassa villaa seiniin, toinen kolminkertaisia laseja ja yhtä kaihertaa pihan puusto. Ja sitten on oma lukunsa nämä tulitikkuleikkejä ehdottelevat. Meitä on onneksi siunattu osaavalla perinnerakentamisen taitavalla timpurilla, joten ei huolta.

31 kommenttia:

  1. Ihana lukea pitkästä aikaa kirjoitustasi ja katsella kuvia. Voin kuvitella kuinka kivaa on nähdä kättensä jäljet ja tietää, että pohjat on tehty perusteellisesti. Siitä tulee teille ihana koti!

    VastaaPoista
  2. Luulempa, että päivä kun koittaa, että saatte sanoa, se on siinä, valmiina, ei kun muutto sisään, olette sekä onnellisia että väsyneitä, mutta rinta rottingilla saatte kyllä sanoa että me teimme sen. Uskomattoman suuri urakka. Upea vanhan talon pelastus.

    VastaaPoista
  3. Ihana lukea kuulumisia. Sehän alkaa näyttää pian rakentamiselta. Suunnitteluun käytetty aika ei mene hukkaan. Toivon myös että päivitystahti tiivistyy kevään tullen.

    VastaaPoista
  4. Voin vain kuvitella, miten hyvältä se vasaran naputus tässä vaiheessa kuulostaa;) Työläin vaihe taitaa olla juuri se alkupurku ja siivous ja joka itsessään on valtavan suuri ja pitkää pinnaa vaativa urakka. Mutta kun se kääntyy siitä rakentamisen puolelle, tuntuu, että vasta silloin alkaa tapahtua, vaikka valtavan paljon on jo tapahtunut ja tehtyä työtä takana:)
    Minä olen välillä hämmästynyt paljon sitä fanaattisuutta, joka neuvojilla on. Vanhaa voi rakastaa ja korjata myös hieman lempeämmin;) Mutta onhan meissä kaikissa myös eroja yleensäkin, kuinka elämän ja siihen liittyvät vaiheet ottaa vastaan....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Fanaattisuutta tuntuu löytyvän aiheen kuin aiheen ympäriltä. Ja todella: se saa aina hämmästymään! Kiitos kommentista. :)

      Poista
  5. On varmasti mahtavaa päästä vihdoin rakentamaan uutta!

    Mua on lähinnä huvittaneet kaikki neuvojat, kun ne tuppaa yleensä olemaan niitä, joilla ei ole a) perinnerakentamisesta b) meidän projektista mitään hajua. Joku kylänmies oli päivitellyt kun lasivillat purettu seinistä, kunta niin hyvin eristi ja remontoi! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, riippuu paljon omastakin mielentilasta. Joskus ärsyttäkin: " Ihanko oikeesti ja tosissaan neuvot?!" :D Joillain on pokkaa. :)

      Poista
  6. Ihana blogi! Kiva että löysin tänne! nauran kun luen, olen itse imuroinut, putsanut, siivonut kaikilla keinoin sitä meidän pohjaa, ja monesti. Sinnehän tippuu koko ajan! Nyt vihdoin eristys lattioissa! Ja mielipitetä löytyy kaikenlaisia, kuunnelkaa ja ottakaa tietoja monelta ja sitten päätätte itse miten teette ratkaisut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tälläkin viikola on imuroitu. Taas. :D Kiva, kun löysit.

      Poista
  7. Alakuva on hurjan näköinen, tai siis talo kuvassa. Meilläkin tuli puheita kun aloimme rempata taloa heti oston jälkeen. Moni sanoi, että eikös ne edelliset sen juuri korjanneet, ja nyt me puramme kaiken. Joo, purettiin toki lasivillat, vinyylitapeti ja muut "tosi järkevät" myyntiä varten tehdyt rempat. Edellisille asukkaille sanoimmekin, että kun tuli tälläinen perinnehippi ostajaksi, niin turhaa oli. Oikeasti silloin sapetti se pilaaminen niin paljon.
    Ja tosi asia kun on, että joskus vaan on rakenne niin laho ettei kannata säästää, silloin puretaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, paljon turhaa työtä teillä. Meillä loppujen louksi isoin syy kaiken purkamiselle oli ne tuhot, jotka kaikki asiattomat kulkijat oliat saaneet aikaan. Joka paikka sotkua ja tuhoa täynnä. :/

      Poista
  8. Mielipiteitä riittää! Vain te olette todellisella tutkimusmatkalla talossanne, joten onneksi teillä on suurin todennäköisyys osua oikeisiin päätöksiin :)). Ja sillehän ei mitään voi, jos joku kohta on laho, niin laho se sitten on eikä siinä auta edes perinnetahto sitä pelastamaan, joten pois vaan kaikki huonot kohdat surutta! Siten pelastetaan loput.

    VastaaPoista
  9. Huippua, siellähän on edistynyt vaikka kuinka. Hauskoja on kyllä kaikki asiaankuulumattomat neuvot sinänsä, kun koko talolla ei olisi mitään tulevaisuutta ilman teidän hullua tahdon(ja ruumiin)voimaa. Ja että se on vielä perinnerakentamista kunnioittava, niin eikö se ole jo lottovoitto talolle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taina! Tuo unohtuu aina välillä. Siinähän se lahoaisi ja piha olisi kaiken maailman porukan temmellyskenttää.

      Poista
  10. Tuttu tunne tuo neuvojen saaminen. Joistakin neuvoista toki ollut hyötyäkin, mutta osan voi jättää omaan arvoosa. Aivan hirvittävän työn olette tehneet. Meillä ei taritse purkaa kuin kaksi huonetta, joista toista alettiin juuri kans naputtelemaan. On todella virkistävää ainaisen purkamisen ja lian jälkeen. Hyvä Te!

    VastaaPoista
  11. Hanke edistyy, ja hiljaa hyvä tulee.
    Hyvä se on ulkopuolisen kommentoida ja antaa neuvoja... Näitä riittää varmasti hamaan saakka :)

    VastaaPoista
  12. Neuvojahan on niin helppo antaa, kun ei itse tarvitse tehdä. :) Teette hienoa työtä!

    VastaaPoista
  13. Täälä meilläkin on imuroitu kivijalkaa ja varmasti vähän liiankin hyvin otettu välillä, mutta kannattaa olla huolellinen! Tosi kiva seurata teidän projektia! Teette hienoa työtä!

    VastaaPoista
  14. Ihana lukea kuulumisia ja nähdä homman etenevän! Tsemppiä jatkoon! Neuvojia varmasti riittää laidasta laitaan. Kannattaa poimia parhaat talteen ja muut pyyhkäistä unholaan. On aina heitä jotka muka tietävät juuri sen absoluuttisen totuuden kaikesta. Ja vanhojen talojen pelastamisessa puhe tuppaa helposti monilla menemään kovin intohimoiseksi.

    VastaaPoista
  15. Minusta on niin mahtavaa että te pelastatte tämän talon varmalta purkutuomiolta. Nostan hattua tosi korkealle.

    VastaaPoista
  16. Tuo on kyllä sellainen talo että varmasti imee paikalle osaavia ja vähemmän osaavia neuvonantajia! :D Ihania olette!

    VastaaPoista