sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Tammikuu on nimeni, luminen on takkini

Siitä on näköjään taas kuukausi, kun olen viimeksi päivittänyt. Käsittämätöntä, kuinka nopeasti aika kuluu! Tännekin on liittynyt monta uutta lukijaa. Kiitos teille.



Mikko on tehnyt taas paljon reissutyötä ja minun aikani menee arkisisissa askareissa. Uusi työ on tuonut struktuuria päiviin. Minä, joka inhosin kalentereita ja kelloja niin, että meillä ei kotona ollut yhtään toimivaa, elän nyt päiväkodin rytmiä. Ja nautin siitä! Päiväkodin lapset tuovat iloa päiviin ja ovat ajatuksissani muulloinkin. Saan olla kiitollinen kaikista hoitolapsistani. Työyhteisöni on hyvä ja myös avoin ajatuksille. Aloitin tällä viikolla vauvasirkuksen, johon osallistuu perheitä päiväkodin ulkopuolelta. Täydellinen paketti minulle! 

Vanhemman tyttäreni kanssa aloitimme yhdessä heppaharrastuksen. Käymme ratsastustunnilla pari kertaa kuussa. Sisäinen heppatyttöni on taas löytynyt ja minusta tuntuu, että tämä on nyt tullut jäädäkseen. Hevosten läsnäolossa on erikoinen rauhoittava vaikutus. Vaikka millaisen hässäkän keskeltä lähdemme tallille, niin viimeistään mieli lepää siinä kohtaa, kun saa harjata hevosta. Ja se tuoksu! Hevosenhaju on näköjään edelleen lempituoksujani. Jonna haisee taas pavosenheskalta, kuten teininä sain kotona kuulla. Olin tietysti otettu kohteliaisuudesta.


Talolla on kaikki hirret vaihdettu alakertaan ja Justeerissa on tehty ikkunoiden puutyöt valmiiksi. Mielestäni upeaa työtä ovat tehneet.


Seuraavaksi alkaa rossipohjan teko. Rossipohjasta tulikin mieleeni eräs vähän kaukaisempi asia: kaasuliesi. Kaikenlaista jää haaviin Pelastetaan vanhat talot -sivustolta. Onko teillä kenelläkään oikeaa tietoa siitä, voiko kaasupullon sijoittaa alapohjaan? Tietysti asianmukaiset putkitukset ja suojakotelot täytyisi olla. Meillä on niin korkea kivijalka, että pullon vaihtaminenkaan ei olisi ongelma. Ei nyt ihan ergonomista, mutta vaihdettavissa kuitenkin. Purkutöitä tehdessäme purkasimme alapohjasta vanhan vesivaraajan tai mikä lie melkoisen järeä pömpeli nyt olikaan.  Samasta kohdasta alapohjaan on edelleen käynti.

Hyvä uutta vuotta teille kaikille! Tammikuussa tuntuu aina siltä,että koko elämä on edessä!

Terveisin Ryysyrannan eukko

10 kommenttia:

  1. Kiva kuulla teistä. Onpas tutun näköinen ratsastaja, pitäisiköhän hankkia Nerolle hevonen :)
    Hevosten kanssa puuhailemisessa on taikaa.

    VastaaPoista
  2. Mukavaa kun hommat etenee!
    Sitä kaasupullon paikkaa pitää kysyä palotarkstajalta.

    VastaaPoista
  3. Mukava lukea kuulumisiasi! Ikkunat näyttää hyvältä. Onko teidän tarkoitus itse laittaa lasit niihin?

    VastaaPoista
  4. Hyvältä kuullostaa. Se on jo iso harppaus hirsien vaihtaminen ja ikkunoiden kunnostuksen eteneminen;) Tsemppiä jatkoon!

    VastaaPoista
  5. Eipäs tullut alapohja mieleenkään, kun mietittiin kaasuliedelle pullon paikkaa.
    Päädyttiin lopulta 50-luvun sähkölieteen ja se on puuhellan kanssa vallan toimiva yhdistelmä sekin.
    Ainakin mun äitini lapsuudenkodissa oli luukku keittiön lattiassa, se johti alapohjassa olevaan kellarimaiseen pieneen tilaan, jossa säilytettiin elintarvikkeita. Joku vastaava ratkaisu voisi toimia myös kaasupullon vaihtoon.
    Teillä tietysti on hyvä, että pääsee ulkokautta..kunhan tässä höpäjän ajatuksiani ääneen :)

    VastaaPoista
  6. Luulen, että alapohja on ok säilytyspaikka. Kaasupullot kestävät kylmää, joten jos sen vain pystyy vaihtamaan kätevästi, ei kai sille liene estettä? Meillä on kaasuliedet sekä kotona (sisällä ja ulkona) että saaressa (kylmässä kesäkeittiössä) ja kätevät ovat käytössä.

    VastaaPoista
  7. Tässä satunnainen lukija!
    Kaasupulloa ei saa sijoittaa kellariin eli paikkaan joka on ympäröivää tilaa alempana. Kaasu on ilmaa raskaampaa ja kerääntyy kuoppaan mahdollisen vuodon yhteydessä ja aiheuttaa räjähdysvaaran (aiheesta kannattaa varmaan keskustella palotarkastajan kanssa). Toisekseen kaasupullo "ei toimi" kylmässä. Nestekaasu on nimensä mukaan nestettä pullossa eikä välttämättä kaasuunnu käytettäväksi kylmässä.

    VastaaPoista
  8. Olipa kiva kuulla teidän kuulumisia! Toivottavasti kevään korvalla ehditään näkemään. Ja ah, toivottavasti pääsemme joskus ratsastamaan kartanon puistoon:)

    VastaaPoista
  9. Hienot ikkunapuitteet, niihin silmäni tarrautui, kun olen vastikään käynyt vanhojen ikkunoiden restaurointikurssin. Löytyykö teiltä vanhat ikkunaruudutkin? Vanhojen ikkunoiden kunnostaminen on todella antoisaa puuhaa!

    VastaaPoista