torstai 4. syyskuuta 2014

Vierailu tukiperheessä

Ei ollut riemulla rajaa, kun ajoimme ensimmäistä kertaa vertaistukiperheemme pihaan ja tajusimme, että he olivat purkaneet talonsa hirsikehikolle! Jostain syystä olimme luulleet, että heidän talonpelastusoperaation suurin haaste liittyy ainoastaan talon suoristamiseen. Sekin on tietysti valtava työ notkahtaneessa talossa, mutta olimme ajatelleet, että he eivät lähtisi näin isoon ruljanssiin. Eivät he varmasti tienneet sitä itsekään vuosi sitten syksyllä, kun kävivät meillä kyläilemässä.


Viimeksi, kun näin tästä talosta kuvan, se oli kellertävä, vähän notkollaan oleva sympaattinen pohjalaistalo. Mielestäni ei yhtään hullumpi nyt punamullattuna hirsitalonakaan. Talon omistajat ovat tehneet hartiavoimin purkutöitä. Viimeisen kuukauden ajan on tehty uusia perustuksia. Tästä on hyvä aloittaa rakentaminen. Toivotan kaikkea hyvää tälle upealle projektille ja hienoille ihmisille sen takana!



Ulkolaudoituksen alta löytyi vuosiluku 1877


Saimme taas paljon voimaa siitä tiedosta, että meitä on muitakin ja vain noin kymmenen kilometrin päässä. Meitä yhdistää myös se seikka, että emme kummatkaan tienneet wanhoista taloista mitään reilu vuosi sitten. Nyt keskustelemme sujuvasti asbestista, sienistä ja muusta virkistävästä. Tässä me onnelliset hölmöläiset olemme samassa keikkuvassa veneessä. Oi, onnea. 


16 kommenttia:

  1. Varmasti mukava porista vertaistensa kanssa :) Moni on kunnioitettavan urakan aloittanut. Myös täällä pohjoisessa päin --> http://unelmiajalahojalautoja.wordpress.com/ :)

    VastaaPoista
  2. Vertaistuki on vertaansa vailla, asiassa kuin asiassa. Olette te vaan sitkeitä sissejä :). Iloista viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. Vertaistuki on todella arvokasta, minulla on myös se ilo, että samanhenkisiä ihania ihmisiä asuu tässä meidän kylällä useampi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että teilläkin on vertaisia lähellä. :)

      Poista
  4. Ihana nähdä, että tätä taloa kunnostetaan. Olen käynyt joskus tässäkin pihassa haaveilemassa. :)

    VastaaPoista
  5. Voi että, ihan tuli veret silimhin ;) Tuommosesa pohojalaistalossa minäki oon syntyny. Niin on ko minun kotitaloni. Seki on asuttuna, ehejänä, punasena ja komiana keskellä kirkonkylää. Onneks on teitä, uskollisia ja urhoollisia! Malja teille *kippis*
    Keekeläinen

    VastaaPoista
  6. Voi,olo niin virkistävää kun kävitte!Vertaistuki on parasta.Olen pitkin päivää nauranut sille,että joku nähdessään toisen hirsikehikon voi sanoa projektin olevan pitkällä:)Siihen pystyy vain vertaistukija!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihhih, luin tämän kommentin jo aiemmin meilistä, mutta en ehtinyt vastata. olemme Mikon kanssa useasti nauraneetkin samalla asialle: "Te ootte jo näin pitkällä!!!"

      Poista
  7. Tulipa luettua monta postaustasi kerralla. On jäänyt käymättä täällä ja huomaan nyt, että olette edistyneet valtavasti!:) Voimia ja tsemppiä edelleen.

    VastaaPoista
  8. Vertaistuki keventää taakkaa kummasti, asiat löytävät toiset mittasuhteet kun jakaa niitä toisten kanssa. Onnea molempiin projekteihin.

    VastaaPoista