tiistai 17. kesäkuuta 2014

Päivitys

Me olemme täysin kesäfiiliksissä, vaikka samoilla leveysasteilla sataa tänään lunta. (Väkisinkin saa  miettimään ilmastonmuutosta.) En kaipaa helteitä. Nautin Suomen suvesta joka tapauksessa. (Lumi olisi kyllä liikaa!) Bloggaaminen ja talohommat ovat jääneet vähemmälle lasten jäätyä kesälomalle koulusta. Sen lisäksi meillä on monenlaista juhlaa kesäkuussa. Hyvä näin: olen saanut viettää aikaa lasten ja ystävien kanssa.

Isä ja Mikko sen sijaan ovat ahkeroneet talolla. Isä päivisin ja Mikko töiden jälkeen. Isän apu on ollut meille henkisesti ja fyysisesti iso asia. Hiljainen tuki on yllättävän tärkeää. Minä sen sijaan hoidan käytännönasioita kotoa käsin. Monta asiaa on kesken liittyen aurinkotaloon. Näistä kerron sitä mukaa, kun asiat hoituvat.

Sain eilen aurinkotalon puutarhasta poimitun ruusun. Takana Armi Vartialan maalaama taulu aurinkotalosta.


Olemme lapioineet talolla hiekkaa alakerrasta, mutta myös imuauto on tulossa juhannuksen jälkeen. Kun hiekat ovat tyhjätty alkaa ulkolaudoituksen varovainen irroittaminen. Laudoitus on hyvässä kunnossa, joten aiomme säilyttää sen. Se tarkoittaa tulevaisuudessa paljon työtunteja lateksimaalin irroittamisen parisa.  Lienee sen arvoista.

Kuva: Heikki Hietanen

Ikkunoiden kunnostus on myös listalla ihan ensimmäisenä. Pokat haetaan Justeerin verstaalle ja itse saamme rapsutella maalit karmeista. Olemme Mikon kanssa keskustelleet paljon ikkunoista. Tästä aiheesta olemme saaneet sata erilaista mielipidettä. Omasta mielestämme vanhat ikkunat kuuluvat vanhaan taloon. Ilme muuttuu radikaalisti, jos ne vaihdetaan uusiin. Lämmityskulut saavat miettimään erilaisia ratkaisuja. Mitä te muut vanhojen talojen omistajat olette tehneet ikkunoiden suhteen? Kuinka estätte lämmön karkaamisen harakoille talviaikaan? Meillä ikkunat ovat eläneet paljon ja suuria rakoja on siellä täällä. Kaipaan vähän tukea tämän aiheen kanssa.


Kuva: Heikki Hietanen

Tässä vielä Ilkan juttu tulevasta kodistamme. Sain sen etukäteen luettavaksi, mutta en huomannut silloin erästä tärkeää seikkaa. Talon katon on kunnostanut Pro Törnävä seura, ei Törnävä seura. Pieni sana, mutta iso asiavirhe. Nettiin sen varmasti voi korjata, mutta lehteen meni tietysti näin.

24 kommenttia:

  1. Olemme hankkineet vajaa kuukausi sitten kolmen hehtaarin tilan Järvi-Suomesta. Päärakennus on vm. 1915. Talon ikkunat oli vaihdettu muutama vuosikymmen sitten yksiruutuiseksi, tuuletusritilä sivulla. Sellaiset ainakin näyttävät aivan hirveältä. Onneksi vanhat karmit ovat tallella, osa on tietysti huonokuntoisia, mutta aiomme vaihtaa ne kunnostamisen jälkeen takaisin. Mies hoitaa teknisen toteutuksen . Kuulin jotain, että vanhat ikkunat vastaavat lämpöarvoltaan samaa luokkaa, kuin hirsirakennus on muutenkin. Kunnostettuna siis.
    Hannele L.

    VastaaPoista
  2. Suurimman osan lämmönhukasta aiheuttaa huonosti eristetty yläpohja. Seinien ja ikkunoiden osuus on prosentuaalisesti yllättävän pieni. Uusien ikkunoiden tuoma energiansäästö maksaa itsensä takaisin ehkä elinaikanasi, ehkä ei.
    Laiska ihminen. En jaksanut etsiä sinulle linkkejä näihin faktoihin, mutta kyllä ne netistä löytyvät, kun jaksaa etsiä.
    Mutta niin. Yllä perusteet mielipiteelleni. Korjaa vanhat ihanat, aidot ja oikeat. Tiivisettä väliin ja liimapaperit talveksi.

    Onnea ja sinniä urakkaan.

    Paula

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niijust! Tää on törkyhyvä http://www.rakennusperinnepalvelut.fi/virijavalkee.html Huomaa, et on naisen kirjoittama ;) Jopa ymmärsin asioita.

      Poista
    2. Hyvä kuulla. Laitoin kirjan eilen kirjastossa varaukseen.

      Poista
  3. Ei mikään uusi ikkuna voi olla parempi kuin hyvästä puusta tehty vanha ja luulen että vanhaan malliin tehty (jos niitä kukaan edes tekee) uusi ikkuna on yhtä kallis kuin kunnostettu vanha. Meillä on yksi uusi ikkuna, pikkuinen kolmio ja sekin jo ärsyttää riittävästi. Netistä saa ostettua todella kauniita eristemateriaaleja ja naulattavia nyörejä, joilla täyttää rakoja ja ilman ikkunateippiä ei tietysti tule toimeen. Meillä nämä asiat auttoivat ihan hillittömästi. 100 neliön puulämmitteinen talo, jossa tammikuussa patterit napsahti pari kertaa päälle ja ilmalämpöpumppu oli hetken päivittäin päällä, sähkölasku 150e. En usko että alle tämän pääsisi vaikka olisi mitkä ikkunat.

    VastaaPoista
  4. Samoilla linjoilla edellisten kanssa, sisäruudut tiiviiksi tiivitysnauhalla ja liimapaperilla, ulommaisten kuuluu hengittää kosteus ikkunoiden välistä pois. Meillä on lisäksi talvella olkkarin ikkunoissa samettiverhot, jotka vedetään ikkunoiden eteen heti pimeän tullessa, eristävät huimasti!

    VastaaPoista
  5. Hei Jonna,
    Hurmaava talo ja mielenkiintoinen projekti teidän perheellä, myötätuulta kaikkeen tekemiseenne!

    Meillä on onneksi säilytetty vanhat ikkunat ja uusiin aukkoihin ja jatko-osaan on teettetty puusepällä ihan saman malliset uudet ikkunat. On erityisen suloista katsella aaltoilevaa maisemaa vanhimpien vedettyjen lasiruutujen läpi!

    Vanhojen ikkunoiden kohdalla lämpöeristys on ratkaistu siten että sisäikkunan ulkopuolelle eli ikkunoiden väliin on lisätty yksi sileä ruuduton lasikerros, joka on ruuvattu kehyksistään kiinni sisäikkunaan. Ikkunoiden pesu on aika hidasta kun se tapahtuu ruuvimeisselin kera, mutta kylmä pysyy hyvin ulkona eikä tämä lisäkerros näy ulos eikä sisälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko sulla kuvia ikknoista? Tulen kylä blogiisi vielä paremmin kurkkimaan. Tää on just sellainen viritys, jota olemme pohtineet.

      Poista
  6. Hei! Vanhassa hirsitalossa asustellaan. Meidän taloon olivat edelliset asukkaat vaihtaneet osan (liian huonoon kuntoon jo menneet) ikkunat uusiin puusepän valmistamiin samanlaisiin kuin mitä vanhatkin ovat olleet. Parissa huoneessa ja kuistilla on edelleen alkuperäiset ikkunat. Tämäkin on mielestäni ihan hyvä vaihtoehto joskin uudet perinteiset ikkunat ovat hintavat. Edullisemmaksi tulee jos itse pystytte kunnostamaan vanhat ikkunat. Uusia tehdasvalmisteisia en kyllä itse vanhaan taloon laittaisi.

    VastaaPoista
  7. oi! ehdottomasti vanhat ikkunat on sälyttämisen arvoiset! minusta vanhasta talosta katoaa kokonaan viehättävyys kun ikkunat vaihtuu.. en oikeastaan enää edes välitä ihanista vanhoista taloista, jos ikkunat on uusittu ja pääkkä vain vedetty ristikko. hyi. :D (tämä on siis vain mun kärkäs oma mielipide. tietty!)

    mutta ihanaa kuulla että ne sälyvät ja laudoitus myös!
    toinen ikävä seikka on, de kun peltikatot vaihdetaan aaltoprofiili peltiin. ei ilahduta mun silmiä, vahna kunnon konesaumapelti.
    tai no talon historia mukaan. minkälaine aijemmin on ollut. :)

    VastaaPoista
  8. Vanhassa talossa ja vanhoilla ikkunoilla mennään meilläkin. Syksyisin tilkitsen suurimmat raot pellavariveellä ja/tai pumpulilla ja liimapaperi päälle. Ei vedä meillä, emmekä ole vuodelta 1909 olevia ikkunoita kuvitelleetkaan vaihtavamme. Tsemppiä remonttiin.

    VastaaPoista
  9. SuperSanna sanoi tärkeimmät. Liimapaperi talvella ja paksut verhot. Ikkunan karmien ja seinän väliin lisää pellavarivettä, jos ei ole tarpeeksi. Ei missään nimessä uusia ikkunoita. Energiatalous ei tule etunenässä vaan vanhan kunnioitus. Tuplalasit kunnolla teipattuna ja muut vetokohdat kohtuullisesti tilkittyinä pitävät lämmön riittävän hyvin sisällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älyttömän hyvä saada vahvistusta omille ajatuksille sellaisilta ihmisiltä, joilla on oikeasti omaa kokemusta. Tiedäthän, että paljon tulee neuvoja juuri heiltä, joilla ei ole. :) Kiitos kommentistasi.

      Poista
  10. Oletkin saanut jo hyviä ohjeita. En tiedä kerroinko viime vuoden puolella talolla käydessäni meidän ikkunoiden lämpöarvoista. Joku edellisistä asukkaista oli asentanut vanhojen lasien väliin lämpölasin. Oman alueemme maakuntamuseon perinnerakennusmestari mittasi eri lasien lämmönpitävyyttä ja totesi, että niissä ikkunoissa joissa oli lämpölasi oli vain asteen ero alkuperäisiin ikkunoihin. Eli ei kannata liian suuria ratkaisuja tehdä noin pienten saavutusten vuoksi.
    Hietsu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se tosiaan oli! Kiitos muistutuksesta. :)

      Poista
  11. Veto aiheuttanee eniten kylmyyden tunnetta sisätiloihin, minkä vuoksi myös itse panisin rahani ja sormeni likoamaan liimapapereihin enemmin kuin lisälaseihin ikkunoiden välissä. Pellavarive selviin aukkokohtiin kuulostaa järkeävältä, kuten myös paksut verhot.

    VastaaPoista
  12. Kommentoin vähän jälkijunassa, ensinnäkin kiitos kovasti tästä blogista jonka löysin talvella vahingossa. Olen käynyt Provinssirokissa kaksi kertaa elämässäni ja muistan ihailleeni silloin aurinkotaloanne ja jotenkin toivoneeni, että se vielä saa kokea jonkun ymmärtäväisen ja osaavan omistajan käsissä uuden tulemisen :)

    Minusta ikkunoiden osuus vanhan talon ulkonäössä on to-del-la merkittävä ja kuten edellä jo kommentoitukin, vanhojenkin ikkunoiden kanssa pärjää kyllä talvella. Meillä on rintamamiestalossa kunnostettu alkuperäiset ikkunat ELY-keskuksen rakennusperinnön hoitoavustuksen turvin ja paljon halvemmaksi se tuli kuin edullisimmatkaan uudet tehdastekoiset ikkunat. Jonkun verran puukorjauksia eteläpuolen pokiin, muuten selvittiin maalaamalla. Meillä ei edes ole mitenkään erityisesti verhoja vaihdeltu talviksi vaan ikkunat tiivistämällä ollaan pärjätty mainiosti - jos haluaa ihan perinteisin menetelmin edetä niin perinnerautakaupasta (mm. Antiikkiverstas Wilmasta) saa sellaista villanyöriä, jonka voi naputella tiivisteeksi ja sitten liimapaperi päälle. Jos taas haluaa mennä vähän helpomman kautta ja joka tapauksessa pokat ovat menossa kunnostukseen, niin kannattaa ehkä saman tien jyrsiä sisäpokiin sopivat urat täyssilikonisille P-tiivisteille. Minä tekisin näin tällä kokemuksella, olen aika varma että tuolla tavalla vanhoista ikkunoista saa helpolla melkein vedottomat. Kotiverstaalla on käyty tästä keskustelua: http://www.kotiverstas.com/keskustelu/index.php?topic=13963.0

    VastaaPoista