lauantai 7. kesäkuuta 2014

Lastenkasvatuksesta pirtukannuun eli aiheesta ja sen vierestä

Pieni hiljaisuus johtuu siitä, että kävin Helsingissä kouluttautumassa Luonto pienen lapsen kasvuympäristönä -kurssilla. Snellman korkeakoulun luennoitsijat saivat vakuuttumaan minut siitä, kuinka hienosti meillä on täällä Suomessa asiat. Jos varhaiskasvattaja puhuu pyytettömästä rakkaudesta lasta kohtaan, niin voi ola varma, että oma lapsi on hyvissä käsissä. Liika opettaminen ei kuulu steinerpedagogiikkaan vaan parasta pienelle lapselle on turvallisen päivärytmin ja huolehtivan hoitajan lisäksi liikkuminen. Kävelyretket, kiipeily ja luonnonilmiöiden ihmettely ovat juuri sitä, mitä lapset tarvitsevat. Heitetäänkö kaikki loman ajaksi padit, läppärit, telkkarit ja puhelimet pois? No, blogia päivitän, mutta face saa kyllä jäädä vähemmälle ja lapsille nollalinja.

Riittävä luontokokemus voi löytyä oman kodin vierestä. Tässä meidän aurinkotalon vieressä oleva salapaikka.

Sillä aikaa, kun minä pohdin lasten sielun elämää Helsingissä, olivat Mikko ja isä laittaneet talolla tuulemaan. Lattialankut ovat irrotettu joka huoneesta. Lankut olivat monin paikoin huonossa kunnossa. Tupajumien jälkiä ja kosteusvaurioita ei oikein pysty korjaamaan. Osittain saimme niitä pelastettua, mutta paljon lähtee myös vaihtoon. Täytynee aloittaa vanhojen lankujen metsästys jo varhaisessa vaiheessa. Saa vinkata, jos joku on purkamassa omiaan.

Näkymä ovelta. Siivoustöitäkin riittää.

Ensimmäinen eristekerros
Aarteita me tietysti haluaisimme löytää. Näyttää toistaiseksi vähän köyhältä. Yläkerrasta löytyi lattian alta pirtukannu. Muotoilu lienee kieltolain mukanaan tuomaa tuotekehittelyä. Tämän pullon saisi kätevästi vatsan päälle. Festarimuotia 2014?   



9 kommenttia:

  1. Vanhat lattialankut olisi ihanat. Mekin aloimme niitä ensin metsästämään, mutta lopulta luovuimme, kun neliöitä on kuitenkin reilu parisataa ja lattialankkuja löytyi kerralla niin pieniä määriä ja hinnat tahtoi olla aika korkeita. Meidän taloon kuuluu vielä oikein leveät lankut ja niitä löytää vielä huonommin kuin kapeampaa. Toivottavasti löydätte vanhat, mutta jos jostain syystä päädytte uusiin, tiedän pienen sahan joka tekee täysin toiveen mukaisia uusia lankkulattioita kohtuullisella hinnalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elina, kiitos paljon! Todennäköisesti tulen kysymään tekijän tietoja.

      Poista
  2. Me ollaan tehty säästyneistä lankuista aina kokonaisia lattioita, yleensä pienempään huoneeseen. Poikien huoneeseen ostettiin lautaa ihan starkista, kun lattiat on kovalla käytöllä ja maali tulee pintaan. Minusta ne istuvat tänne hyvin. Olin itsekin ensin haaveillut vanhojen lankkujen hankkimisesta. Ehkä toiseksi suurimpaan huoneeseen, jos siellä joutuu lattianvaihtoon. Muualla taidetaan tinkiä ja mennään ihan Starkin tavaralla. Suvilalla on Fiskarsin laatupuun superleveä lauta. Se on kaunis, muttei välttämätön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin tuntuu olevan joka huoneessa jostain muualta jo siirrettyjä. Sekalaista pätkää on paljon.

      Noi kuvien lehdet ovat vuodelta -70-71. Tässä huoneessa oli ysikytluvun lattia. Muutoin lattioiden alla olevat lehdet ovat olleet 50- ja 60-luvuilta. Sivukkaisssa 20-luvulta.

      Poista
  3. Ai niin, mitä noi lehdet on tuolla lattiassa ja miltä vuodelta?

    VastaaPoista
  4. Meillä on noita samoja pirtupullojuttuja kasa, hiukka pidempiä ja kapeampia vain. Olivat laatikossa, jossa lukee jotenkin tekaistun oloisesti Oy Helsinki Ab ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhaa! Tämä puteli sopis kyllä sopis muotoilultaan just hyvin mun vatsan päälle. :)

      Poista
  5. Luonto tekee ihmiselle hyvää. Pienelle ja suurelle. Ja fyysinen työ myös. Sitä teillä talossa riittää :D.

    VastaaPoista