perjantai 13. kesäkuuta 2014

Lapiotyöläisen sietämättömän keveä mieli

Olen alkanut ymmärtää kesäviisujen merkityksen. Mieli taitaa kesäisin olla avoin kevyelle rallatukselle. Musiikin avulla saa maksimoitua hyvän fiiliksen.  Ja muutkin tunteet. Minulla on ärsyttävä taipumus soittaa repeatilla kappaleita niin, että koko perhe tuskastuu. Viime kesänä se oli Putron Mitäpä jos.


"Mitäpä jos sä pelkäät turhaan?
Ja elämä tapahtuu sinä aikana.
Mitäpä jos tuuli yltyy tästä vielä hurjemmaksi eikä talon katto kestä,
lentääkö se ilmaan?
Lentääkö se ilmaan?"


Tämän kesän ehdoton ykkösbiisi on Jujun Hullu. Se saa joka kerta hymyn huulille. Ihmiset suhtautuvat kaikkeen vähän liian vakavasti. Pitäisi osata ottaa koko elämä pilke silmässä. Kaikenlainen fanaattisuus on aina vähän pelottavaa koski se sitten perinnerakentamista, lastenkasvatusta tai vaikka polittiikkaa. Oikein naurattaa, kuinka itsekin innostun paasaamaan jostain aivan typerästä aiheesta. Eihän me edes tiedetä, mitä tapahtuu kuoleman ja syntymän välissä, eikä ainakaan sitä mitä syntymän ja kuoleman. Menikö hipiksi? Tämä Jujun kipale on kyllä tosihippi.

 
"Oon tienny sen mitä en tie 
Oon nähny henkiä 
Oon kulkenu paljaat varpaat kenkinä 
Minä itse itseni renkinä 
Oon esiintyny Jeesuksena 
Levittäny ilosanomaa 
Mul on aina paljon sanottavaa 
Mut neki on vaan sanoja 
Oon avoin mielen säästäni 
Avoimesti sekasin päästäni 
Siks kai oon niin huoleton 
Tiedän olevani kuolematon"

Hyvää viikonloppua teille remppaajat, raksaajat, aurinkotalon ystävät ja kevytmieliset hengenheimolaiset! Me olemme viikonlopun lapionvarressa.



Hidasta elämää -blogissa lisää mielenmaisemaani. 




6 kommenttia: