keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Tunteiden kirjo

Maanantaina kävin puhumassa aurinkotalosta kalevalaisille naisille. En oikeastaan valmistautunut mitenkään, mutta olisin voinut puhua aiheesta koko illan. Heijastin valokuvia seinälle aikajärjestyksessä. Kuvia etsiessäni minua itseänikin huvitti tunneskaala, joka oli näkyvissä.



Ihan ensimmäiset kuvat olivat hätäisesti otettuja. Kaikki vähän vinossa ja hyvin pimeitä. Ne vaikuttivat pelokkailta. Ja olihan se jännittävää! Kaiken lisäksi talon kummitus rikkoi ekalla kerralla kamerani objektiivin. (Näin tulen tietysti jälkipolville kertomaan.)

Pelokkaiden kuvien jälkeen alkoi romanttiset kuvat. Minulla oli ihastus ja näytti siltä, että tämä ihastus myös vastaa tunteisiini. Olimme saaneet asianajajalta positiivista viestiä ostotarjouksestamme. Saimme myös luvan mennä talolle, vaikka kauppakirjoja ei vielä ollut allekirjoitettu. Kuvat olivat haikeita, käsitelty romanttisesti ja joihinkin jopa liitetty tekstiä. Ah, kuinka rakastunutta.



Romanttisten kuvien jälkeen alkoi onnellinen uurastus. Siivousvaiheesta ei ole paljon kuvia. Rakastunuthan ei tietenkään tahdo nähdä vikoja valitussaan. En kuvannut kuolleita hiiriä tai muumioitunutta lintua. Kuvaamatta jäi myös saatananpalvonnalta vaikuttavat symbolit. Samoin sohva, jossa oli kangasmytty tyynyn paikkana ja verho aseteltu peitoksi. Ne kuvat ovat jääneet mieleen.


Purkutöistä riittää kuvia. Mikko on myös kirjallisesti dokumentoinut kaiken. Kuvista näkyy työ, mutta väliin mahtuu myös mukavia taukoja ja lasten leikkejä. Fiilis on positiivinen. Olemme löytäneet yhteisen sävelen ja kaikki sujuu leikiten.





Mitä pidemmälle talvea mennään, sitä hiljaisempaa on talolla. Viimeisimmissä kuvissa on vähän odottava fiilis. Ikkunoihin on laitettu levyt takaisin. Näyttää siltä, että suhde on tauolla, mutta vain pakollisten työkiireiden takia. Vakaalla pohjalla odottelemme yhteistä kesää ja jossain tulevaisuudessa  on edessä  myös yhteenmuutto.    


8 kommenttia:

  1. Vautsi, näyttää siltä, että olette tehneet valtavasti töitä talon kanssa. Hyvä jos rakkaussuhde edelleen kukoistaa eikä ole päässyt suhde väljähtymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt työt vasta alkavat! :) Jotain on toki tehtykin.

      Poista
  2. Hyvä suhde vaatii työtä onnistuakseen ,ja kukoistaakseen. On ihanaa olla rakastunut Taloonsakin ja työhön jota talo vaatii toteutuakseen sellaisena millaisena sitä tahtoo rakastaa(kuitenkin omana olemuksenaan :) ).

    VastaaPoista
  3. Talon rakastamisessa on se hyvä puoli, että sitä saa myös muokata unelmiensa mukaiseksi, kun taas rakkaat ihmiset on hyväksyttävä sellaisinaan. Tai oikeastaan tälläkin talolla on jo se oma syvin olemus, joksi sen on tultava elämän tekemien ruhjeiden parannuttua ja tuntuu, että sä sen "olemuksen" hyvin näet. Ihana kuvasarja, josta välittyy myös se tärkein, että pitää perheyhteydestä kaiken puurtamisen keskellä huolta :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Se on kyllä totta. Pieni kasvojenkohotus ainakin on sallittua. :)

      Poista