sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Pika-Helsinki eilen ja tänään

Indiedaysin inspiratioan day oli hyvä tekosyy pieneen irtiottoon. Kiitos kutsusta! Kävin ystäväni kanssa minilomalla Helsingissä.


Indiedays bloggers inspiration day

Blogihuvitusten lisäksi halusin  käydä Espoon modernin taiteen museossa. Siellä on menossa näyttely Arjen muotoilija -Rudolf Steiner. Steiner on mielestäni yksi lähihistorian mielenkiintoisimmista henkilöistä. Käsittämätöntä, kuinka yksi ihminen on voinut antaa niin paljon. Itse, kun vain syön, nukun, hulaan vannetta ja mietin ruokalistaa, niin on aivan järisyttävää ymmärtää, että joku toinen on todellakin saattanut alkuun (kuin arjen muotoilija ikään) pedagogisen suuntauksen, biodynaamisen viljelyn, orgaanisen arkkitehtuurin, talouselämän uudistusajatuksia (kansalaispalkan idut), vaikuttanut lääketieteeseen, yrittänyt selittää henkistä elämää, vaikuttanut taiteisiin ja ollut vielä mukiinmenevä seuramies. 

Steinerin maailmankatsomus oli holistinen. Hänen mielestään elämä on kaikkien sen osa-alueiden summa. Olen aina pitänyt kummallisena ihmisten tarvetta luokitella asioita, jotka ovat kuitenkin enemmän kuin lista tiettyjä ominaisuuksia. Esim. henkisyys mielletään usein uskonnollisuudeksi, vaikka henkisyys voi olla läsnä monella tavalla. Mielestäni esim. mindfulness -tyyppinen läsnäoloharjoitus voi olla henkisyyttä. Steinerpedagogeja seuratessani olen huomannut, että läsnäolo on eräs tärkeimpiä kasvattajan ominaisuuksia. Ja ihan arkisen itsestäänselvästi.

Kuva Emman sivulta
Steiner ymmärsi myös, että taide on paljon enemmän kuin vain jonkin tietyn taitavan ihmisryhmän tuottama taide-elämys. Nykyään puhutaan paljon soveltavasta taiteesta ja taiteen hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta. Samaa asiaa Steiner -yhteisöissä on tehty aina. Arkkitehtuuri on samalla tavalla kokonaisvaltaista. Materiaaleilla ja väreillä on suuri merkitys. Ympäristön estetiikka on huomattavan tärkeää.  Kunpa se ymmärrettäisiin myös kaikissa julkisissa tiloissa.

Kuva Emman sivulta

Arjen muotoiija. Vaikka Steinerin ajatukset saattavat tuntua korkealentoisilta, niin silti niiden ytimessä on elämän kokonaisvaltainen hyvinvointi. Tavallisen arkielämän. Steiner ei kuitenkaan koskaan halunnut olla ylhäältä alaspäin neuvoja antava suuri opettaja. Luulen, että hän olisi tuntenut itsensä täysin väärinymmärretyksi, jos ihmiset vain orjallisesti kuuntelisivat ja eläisivät siten kuin hän tai joku muu auktoriteetti todeksi sanoo. Tärkeämpää on ajatella itse. Hän on muotoilija ja  viimeistely jää vapaan ajattelun omaavan kuulijan vastuulle.  

(Puhuin nyt vain omista käsityksistäni. Nämä eivät ole mistään kirjasta luettuja totuuksia.)

Kuva Emman sivulta

Näyttely on ehdottomasti vierailun arvoinen. EMMAn ansiosta minulla on nyt myös uusi taitelijafanitus: Joseph Beuys. Hän mm. sulkeutui kojootin kanssa taidegalleriaan kolmeksi päiväksi. Teoksen nimi oli "I like America ja America likes me". Teoksella sovitettiin valkoihoisten syntejä Amerikan alkuperäisväestöä kohtaan. Joseph puhui paljon taiteen parantavasta vaikutuksesta. 

Linkki kuvaan
Joseph ja Rudolf  (Kuva täältä)

12 kommenttia:

  1. Antoisa matka,avartavia ajatuksia.av

    VastaaPoista
  2. Josef Beuys on tehnyt minuunkin suuren vaikutuksen. Muistan erityisesti hänen kiintymyksensä huopaan ja rasvaan, ne olivat hänelle hengissäpysymisen symboleita.

    VastaaPoista
  3. Aaa säkin olit päivällä siellä. Mä en tunnistanut ketään, joten ihan rauhassa sai olla ;)

    VastaaPoista
  4. Paljon olen samaa mieltä kanssasi Steinerista ja myös hänen taidenäkemyksestään. Ihan tässä hiljattain kirjoittelin opinnäytteeseen mm." Etsiessään taiteen sosiaalista tehtävää yhdysvaltalainen taiteentutkija Ellen Dissanayake vertaa kivikauden esteettistä tajua yleisinhimilliseen kykyyn kuten kielen tai työkalujen käyttöön. Tämän päivän taide nähdään hänen mukaansa jopa turhana mielikuvituksen tuotteena, jolla vapaa-aika voidaan täyttää. Dissanayake löytää länsimaiselle taidekäsitykselle myös vaihtoehtoisia selityksiä. Näkemyksessä, joka perustuu primitiivisten kansojen tapaan, taide luo näkymätöntä, tekee arkipäiväisestä erityistä ja esteettistä, synnyttää toista todellisuutta sekä suoria voimakkaita kokemuksia, joiden avulla on mahdollista saavuttaa voimakas yhteisöllisyyden tunne. Primitiivisissä kulttuureissa taidetta ei ole edes kategorisoitu vaan se tarkoittaa sananakin samaa kuin leikki; molemmissa henkilö osallistuu tapahtumaan aktiivisena tekijänä ja sen tekemiseen osallistuvat kaikki. Länsimaisessa käsityksessä sen sijaan taide on yksityinen tapahtuma ja henkilökohtainen itseilmaisun muoto, tai henkilö toimii enemmänkin ulkopuolisena tulkitsijana, tarkkailijana ja arvostelijana. Dissanayake näkee lukutaidon ja kulttuurin kehityksen hintana olleen mahdollisuuden erottua asiayhteydestä, analysoida ja käsitteellistää kokemansa.

    Esteettinen emootio on siis voimakkaasti kulttuurin, kielen ja ajattelun varassa. Taide selkeyttää sekavaa, jäsentää estetiikan tuottamaa tietoa maailmasta ja synnyttää uusia havaitsemisen tapoja."

    ...että jatka vaan vanteen hulaamista holistisessa eksistenssissä =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heii, kiitos tekstinpätkästä ja Ellenin nimestä. Tulen tarvitsemaan sitä! Ja nauruistakin kiitos. :D Minä hulailen.

      Poista
    2. MITÄ ?? Nauruista !!?? Vakavaa asiaa ;) Löysin artikkelin linkinkin vielä- laitan sen sulle, vaikka varmaan löysit jo itsekin...http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/alun_alkaen_taide_oli_kaikkien_juttu

      Poista
  5. Blogissani olisi sinulle haaste, tartu jos haluat :) http://metsakukkia.blogspot.fi/2014/04/omanapaista.html

    VastaaPoista