tiistai 21. tammikuuta 2014

Ajatuksia sisustamisesta

Minä kuulun niihin ihmisiin, jotka eivät vaihda kausittain verhoja ja niihin toisiin keiden luokse ei saa tulla yllätysvierailulle. En siis todellakaan ole mikään sisustaja tai kodinhengetär. Paradoksaalista sinänsä, että minulla kuitenkin on selvät mielipiteet siitä, mistä pidän ja erityisesti siitä, mistä en pidä. Älä silti vain erehdy luulemaan, että yritän vaikuttaa siltä kuin jotain jostain tietäisin.


Kuvailen nyt tähän ideaaliajatusta sisustuksesta. Sitä, mihin pyrin. Toteutus on aivan toinen juttu. Aurinkotalon sisustuksen ykkösasia on aidot materiaalit. En osta taloon mitään muovista. No, joku taikinakippo hyväksytään ja joidenkin lelujen suhteen teen poikkeuksen. Tekstiilit, huonekalut, valaisimet -kaikki luonnonmatskuja. Puhumattakaan talon pysyvistä materiaaleista: lattioista, kaapeista, eristeistä jne.


Kakkosasia on käsityön ja taiteen arvostus. Toivon, että se näkyy tulevassa kodissamme.  En yleensä ole massadesigntuotteiden ystävä. Meille ei tule niitä klassikoita, joista monet pitävät. Sen sijaan voin satsata mielenkiintoisen suunnittelijan tuotteeseen. Esimerkkinä vaikka Liina-Maaria Lönnrothin valaisimet. Ostin hänelta edellisjouluna olohuoneeseen yhden ja haaveilen myös aurinkotaloon näistä. Valaisimiin on käytetty villaa ja silkkiä. Valo on lempeä. Nämä kuvat ovat yksitysikohtia valaisimestani.



Kolmantena tulee rauhalliset värit. Tätä en olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut sanovani. Liittyy kai vanhenemiseen. Rauhalliset värit eivät kuitenkaan tarkoita valkoista, beigeä ja harmaata vaan paremminkin lempeitä, murrettuja värejä. Jopa pastellisia. Haluaisin seinille joko tapetit tai sitten  samaan tapaan maalatut kuin meidän lasten päiväkodissa. En tiedä tekniikkaa enkä sitä, millainen ammattimies niiden tekoon tarvittaisiin, mutta seinistä valo taittuu kauniisti. Päiväkodissa on käytetty ekologisia rakennusmateriaaleja, joten uskon, ettei mistään tuskallisesta ole kyse. Jos onkin, niin sitten ei maalata vaan tapetoidaan paperitapeteilla.


Tällainen olisi täydellinen.
Empire-aikaan on suosittu värejä ja vielä siten, että joka huone on erivärinen. Kuva täältä.
Neljäs asia on  kaunis ja harmoninen ympäristö. Sen oletan syntyvän, kun noudatan kolmea ensimmäistä ja ehkä säännöllisen siivousavun palkkaamisella. Voisin vaikka luopua kuntosalijäsenyydestä ja ulkona syödyistä lounaista siivojan palkan eteen. Eikös harmoninen ympäristö synny, kun emäntä on tyytyväinen? Tämä ei-niin-ehtoinen emäntä on oikein tyytyväinen, kun joku muu hoitaaa imurin heiluttamisen.


 

Tässä päällimmäiset ajatukseni. Palaan aiheeseen huone kerrallaan.

25 kommenttia:

  1. Voi Mä niin rakastan tätä teidän taloa :) Olispa itelläki munaa ostaa tommonen aivan ihana vanha talo ja remontoida se a;sta alkaen! Kateellinen täällä kommentoi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunnostaminen vaatii vähän kärsivällisyyttä, mutta suosittelen! :)

      Poista
  2. Kuulostaa oikein harmooniselta ja vallan ihastuttavilta suunnitelmilta!! Mun täytyy päästä tutustumaan muksujen päiväkotiin ..terveisin restaurointi- ja erikoismaalauksen artesaani ;)

    VastaaPoista
  3. Kyllä Vanharouva voi olla ylpeä näistä suloisista ajatuksista.
    Talon Nuorirouva on energinen ja aikaansaava ja toteuttaa näin Hänen arvolleen sopivan kauniinlempeän sisustuksen. Kiitos -jatkoa odotellen :) -t

    VastaaPoista
  4. Toi porraskäytäväkuva on tunnelmaltaan vaikuttava, mutta vikassa kuvassa Aurinkotalossa on sama tunnelma.

    Mun mielestä suurin haaste on säilyttää vanhan talon tunnelma myös ison remontin jälkeen. Ihailen Wanhan Wallankumousta onnistumisessa!

    Mä arvostan myös luonnonmateriaaleja. Vielä muutama lastulevykaappi on jäljellä, mutta vähenevät koko ajan. Jotenkin on tosi vaikeaa löytää kivoja kohtuuhintaisia irtokaappeja mistään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo vanhan tunnelman säilyttäminen onkin se mun isoin haaste ja olisi täytynyt olla listalla myös.

      Ootko kysynyt ihan puusepän kaappien hintoja?

      Poista
    2. Mä haluaisin tuunata vanhaa. Mulla on visio...

      Poista
    3. Mikä ikinä se onkaan, niin jos on myytävänä, ostan. :)

      Poista
  5. Varmasti sisustus tulee sopimaan kauniisti talon henkeen. Eri pellavaöljyvalmistijien maalien kiillossa olen huomannut eroja, ystäväni vanhassa talossa on osa lattioista maalattu Uulalla ja juuri ihastelin miten kauniisti lattian mattapinta hohtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyykin testailla kunnolla ennenkuin alkaa sutiminen ja aikaahan tässä on. :D

      Poista
  6. Täälläkin luonnonmateriaalien suuri ystävä. Käsityöläisten tuotteiden haalija ja kirpputorihaukka. On meillä niitä designklassikoitakin, mutta pelkästään niillä kalustaminen olisi minusta tylsää. Muovin suhteen olen lähes yhtä ehdoton, tosin joskus muovinen yksityiskohta on hyvä kontrasti muihin elementteihin - mutta muovin pitää olla aina helposti siirrettävää, ei rakenteisiin integroitua. Ja selvästi muovin näköistä. Muovi, joka teeskentelee olevansa jotain muuta, on minulle ihan nou nou.

    Nuo seinät näyttävät laseeratuilta. Eli ensiksi pohjamaalaus, se voi olla valkoinen tai sävytetty. Lasyyri on läpikuultava, pohjamaalin kanssa yhteensopiva ohut väri. Laseeraamalla saa upeita pintoja aikaan! Sitä voi vaikka harjoitella ja testailla isoille levynpaloille, lopputoloksesta voi tulla niin kaunis, että levy kelpaa sisustustauluksi. Lasyyrin kerroksilla ja paksuudella voi leikkiä ja luoda kuvioita pintaan. Meinaan kyllä huvilassakin laseerata jotain, tekniikka sopii ihanasti vanhaan taloon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun täytyy vielä opetella tuo kirppistely. Tuntuu, että löydän vain sellaista, mikä sitten lopulta on turhaa.

      Se se oli: laseeraus! Kiitos! Ajattelinkin sen sopivan, sillä alimmat seinäpaperit meillä oli vaaleanpunaiseksi maalattuja.

      Poista
  7. Sulla on ihan oikeat ajatukset tuon talon henkeen. Kerran ajatuksella suunniteltu ja hankittu on sitten siinä, eikä tarvi niitä verhoja vaihdella joka sesongin mukaan :).

    VastaaPoista
  8. Lasyyrimaalausta on käytetty paljon varsinkin Steinerilaisissa tiloissa, pinta on lempeä ja elävä. En ole sisustaja siinä mielessä, että vaihtelisin sisustusta usein. Tärkeintä on mielestäni että koti on oman oloinen ja siellä viihtyy. Siivoojan työllistäminen on varsin järkevää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, steinerpäiväkodissa meidänkin oma on hoidossa.

      Olet oikeassa, omassa kodissa on tärkeintä viihtyvyys. Sellaisessa muutkin viihtyvät. :)

      Poista
  9. Samoilla ajatuksilla koitan minäki kotiani laittaa. Kiitos viimeksi linkkivinkistä, sain sieltä kivoja ideoita ja blogissa oli erittäin mukava fiilis! Niin ja jos jotakin muovista omaan kotiini huolisin, niin ehkä nippa nappa keltaisen tai turkoosin värisen pastilli tuolin voisin hyväksyä. En ostaisi, mutta jos joku sen ovelle kantaisi, niin en pois käskisi viedä... ainakaan ihan heti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, kyllä mäkin pastillin, jos kotiin tuotais.Sen takia, että vuonna 2001 istuimme ystävättäreni kanssa berliiniläisessä baarissa kyseisissä tuoleissa ja niistä hurmaantuneina intouduimme laulaman jokusen suomiviisun kanssaihmisten "iloksi".

      Poista