perjantai 29. marraskuuta 2013

Tunnustuksia vähän jokapuolelle!

Sain Punaisesta pihlajasta tunnustuksen, kiitos paljon! Uudelle bloggarille kaikki tällaiset huomionosoitukset tuntuvat tietysti aivan fantsulle!




Minä olen ollut tosi huono lukemaan blogeja. Nyt kun itsekin kirjoitan, tulee tietysti enemmän seurattua muitakin. Muiden bloggareiden vertaistuki on sellainen asia, josta en ollut lainkaan tietoinen ennekuin Östermyran auringon avasin julkiseksi. Keskustelu on tullut tärkeäksi osaksi bloggaamista ja kaikenlaiset kommentit todella ilahduttavat. Jaankin tämän tunnustuksen sellaisiin blogeihin, jotka ovat minua inspiroineet, tukeneet tai jotenkin jääneet positiivisina mieleen. Punaiseen pihlajaan en nyt voi ilmeisesti tätä takaisin antaa, mutta lähetän sinne kiitoksen blogistasi ja sama kiitos myös seuraaville (Kymmeneen oli lupa):



Ja vielä muihin asioihin.

Muistutan Kirsi Rannon konsertista. Minulta saa ostaa lippuja kyseiseen joulukonserttiin tai jos ei halua puolijauhoisen remppareiskan kanssa tehdä kauppoja, niin lähetä meiliä koululle virpi.lehtimaki(at)epsteiner.fi. Ennakkoon ostettuna liput ovat viisi euroa halvemmat. Kirsin Ave Maria -konsertista kuulin viime viikolla sanottavan, että hänen tulkintansa Ave Mariasta vetää ihon kanalihalle. Ja tämä siis positiivisessa mielessä. :)

Tämän linkin takaa  löytyy tarkempaa tietoa konsertista. Liput voit tilata, vaikka ottamalla yhteyttä tuolla oikealla olevalla lomakkeella.





Konsertin tuotto on tärkeä varainkeruun lähde Etelä- Pohjanmaan steinerkoululle. Koulua voisi kutsua pieneksi kyläkouluksi keskellä kaupunkia. Yksityiskoulun henkilökunta, oppilaiden vanhemmat ja muut yhteistyökumppanit tekevät tärkeää varainhankinta -työtä kouluajan ulkopuolella. Kiitos kaikille konserttiin osallistujille kannatuksesta ja kukallisen tunnustuksen voisin lähettää myös koulun henkilökunnalle!



Huomenna on muuten koululla myyjäiset klo 10-13.00. Itse aion olla kärppänä ainakin saaristolaisleivän ja ihanien luonnonmatskuista tehtyjen kranssien kanssa.




torstai 28. marraskuuta 2013

Itsekasvatusta


Elämäntilanne on sellainen, että en koskaan katso televisiota. Jostain syystä kuitenkin satuin parkkeeraamaan teeveen ääreen, kun sieltä tuli Suomen kaunein koti -ohjelma.  Ja olipa hyvä, että istahdin. Näin täydellisesti sen, mitä en halua ja mitä haluan. Poimin jakson synnyttämät ajatukset tänne blogiin. Nämä asiat siis vain assosioituivat, eivät liittyneet mihinkään yksittäiseen taloon. Kasarmin itsekasvattajan neljä pykälää:

Viime jakson voittaja. Ihana!


1) Luota makuusi talon asettamissa raameissa

Kun sisustaa omalla maulla, tulee kokonaisuudesta hyvä. Ei pidä lähteä viuhimaan, eikä seurata mitään trendejä. Täytyy kuitenkin pysyä talon linjassa. Meillä on monta vuotta aikaa tutustua tulevaan kotiimme ja toivottavasti opimme näkemään sen, mikä parhaiten aurinkotaloon istuu. Ja materiaalit, materiaalit, materiaalit. Kaiken tulee olla kestävää, ekologista ja hengittävää.

Kuva: www.suomela.fi

2) Muista: Epätäydellisyys on mannaa todellisen esteetikon sielulle

Vanhaa tulee vaalia. Talon sielusta lähtee oleellisesti jotain pois, jos kaikki halutaan tehdä vimpan päälle. Vanha ei välttämättä ole käytännöllinen, eikä varsinkaan virheetön, mutta siinä piileekin sen juju. Epätäydellisyys on rikkaus. Täydellinen on tylsää. Koskee muuten elämää noin ylipäätään.

Tohtori sykerön talo kuin Östermyran aurinko


3) Älä heitä kirvestä kaivoon kuistin säilyttämisen suhteen

Kaksikerroksinen kuisti on ihana. Jospa yrittäisimme sittenkin säilyttää omamme? Jätämme vanhat, kapeat ja hullunjyrkät portaat sinne, mutta muutammeko katon mallia? Lättähatusta stetsoniksi? (Ontuiko vertaus?) Yritän säilyttää porstuassa olevan kaapin ja lattiat.  Mitä tehdä kellarille, johon en uskalla edes mennä?




Eikös portaat ja kuisti näytäkin siltä, että talon kieli on ulkona sen suusta?


4) Älä pilaa puutarhaa teräaseilla

Pihaan ei laiteta ollenkaan nurmikkoa. Puutarha saa olla rönsyilevä, mutta ei ylikasvaneen näköinen. (Vain nainen voi ymmärtää, mitä tuo tarkoittaa.) Puutarhan tekeminen aloitetaan siivoamisella, raivaamisella ja erilaisten kivetysten tekemisellä. Puutarhassa käytetään pihalta löytyviä kiviä ja tiiliä. Pieni kukkaniitty olisi rouvan mieleen. Ei hoitoa vaativia kukkapenkkejä. Kasvihuone olisi ihana. Ja lammasaitaus. Ja kaupunkikanala. Ovatko ne mahdollisia kaupungissa? Onko se eläinrääkkäystä ja pilaammeko ihmisten hääjuhlat määkivillä lampailla? Tai naapureiden unoset kiekunalla?  Ensi keväänä voisin järjestää Östiksen pihatalkoot, lähdetkö mukaan?


Sattumalta löysin tämä kivan puutarha -blogin käyttäessäni Googlen kuvahakua. Tässä linkki kuvaan.


tiistai 26. marraskuuta 2013

Pöntöt uunissa

Pönttöuunit ovat olleet viime aikojen puheenaihe. Purkaakko vai ei? Järkeilimme asian siten, että kaikkein huonokuntoisimmalla heitämme vesilintua ja puramme myös toisen, joka vie liian paljon tilaa huoneesta. Tämän uunin taas siirrämme sen huonon tilalle. Ratkaisu osoittautui oikeaksi, sillä huonolta näyttävä oli myös hapero sisältä. Ja sitten taas tämän tilaa vievän tilalle ajattelimme jotain pientä kaakeliuunia. Kolmas uuni saa jäädä niille sijoilleen, samoin alakerran ainut pönttis. Tämä ajatus lyhyesti ja informatiivisesti itselle muistiin.


Tilaa vievän purkuoperaatio





Huonokuntoinen=gone!



Muokkaus... Tietääkö joku pitääkö se paikkansa, että vanhat tiilet varaisivat lämpöä huonommin? Kun joku oli sitä mieltä ja toinen sanoi, että sen parempia tiiliä ei olekkaan kuin vanhat.

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Pihapiiri

Östiksen pihapiiri on viime päivinä vaihtanut väriään. Olenkohan koskaan ottanutkaan kuvia koko pihapiiristä? Pihassa on talon lisäksi aitta,sauna ja kanala. Navetta on joskus tuhopoltettu. Alueen koko on lähes 6000 neliömetriä (kaavassa neljä tonttia). Nykyisessä kaavassa etupihallamme on kerrostalo, samoin viereisellä tontilla. Talon viereen on myös kaavoitettu tie. Luonnollisesti toivomme kaavaan radikaalia muutosta. Aika näyttää.



Uusi kansikuva


Navetan raato

Kanala

Aitta

Talo, sauna ja aitta

Kotikatu

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Neuvottomat

Välillä tai paremminkin jakuvasti me olemme kaksi Öö:tä Aapisen laidassa. Emme yksinkertaisesti tiedä mistään mitään. Olemme lukeneet paljon kaikenlaista, mutta ei se silti tuo vastauksia slloin, kun niitä oikeasti tarvitsee. Todennäköisesti teemme paljon virheitä ja asiat voisi tehdä helpommallakin. Mielessä on myös ajatus siitä, kuinka paljon tuhoamme arvokasta historiaa. Minulla on ollut valtavan huono omatunto revityistä tapeteista ja pinkopahveista. En kuitenkaan missään nimessä olisi niitä halunnut seiniin jättää. Osa oli selvästi homeessakin, mutta vähintään yhtä paljon minua inhotti päällimmäisen kerroksen tuhot. En tietenkään olisi voinut jättää seinään jonkun älynvälkyn satanistin pieteetillä kaivertamaa väärinpäin olevaa ristiä tai syljeskeltyjä seiniä. Yhdessä huoneessa ilmeisesti kosteus oli saanut aikaan sen, että puukuitulevyt haisivat todella imelältä. Ja onhan koko talossa kummallinen vaihtuvien hajujen kavalkaadi.

Tämä onneton osaamattomuus ei onneksi haittaa enää rakennusvaiheessa, kun saamme ammattilaisia työmaalle. Jos nyt purkuvaiheessa huomaat tämän blogin perusteella tai vaikka käymällä meillä, että jotain kannattaisi tehdä toisin tai johonkin toimeen kannattaisi ripeästi tarttua, niin otamme mielellämme vastaan kaikki (oikeat) neuvot.

Lehdestä leikattu kuva tupsahti eteeni viime viikolla. Lienee ollut jollekin merkityksellinen.

Tänään  työskentelimme talolla pikku pakkasessa. Mikko purki yläkerrassa uunia ja minä alakerrassa lattiaa. Päätimme purkaa ainakin yhden uuneista ennen lattioiden tyhjäämistä. Oletamme, että uunin alla on sen verran vauriota, että sieltä täytyy hirsiä uusia. Tämä pönttöuuni on myös niin huonossa kunnossa noin pällisin puolin, että emme aio sitä säilyttää. Tiilet kuitenkin säilytämme ja varmaankin rakennamme niistä uuden uunin. Oikeastaan siirrämme toisesta huoneesta uunin tähän huoneeseen.  

Yläkerran työmaa tänään

The uuni


Purku aloitettu

Tiilet ojos eli järjestyksessä.


Alakerran toisessa keittiössä oli päällimmäisenä muovimatto lastulevyn päällä. Levyn alla oli toinen muovimatto ja sen alla ainakin osittain huonokuntoinen puulattia. 




Vähän neuvottomina seisoskelimme ulkona ennen kotiin lähtöä.


sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Yläkerta nyt

Meillä on yläkerrassa kolme makuuhuonetta ja aulatila. Mikko on imaissut purut yläpohjasta. Seuraavaksi tarkistamme muurien kunnon ja mahdollisesti puramme niitä ainakin osittain. Sen jälkeen olisi lankkujen irroittamisen vuoro. Imuauto yritetään saada joulukuulle. Viimeksi, kun kirjoitin yläkerrasta, siellä näytti tältä. Tämän päivä kuvia siistimisen jälkeen:


Aula portaille päin.


Romahdus sivukkaan edessä.



Lattia näyttää laholta myös meidän makuuhuoneen oven edessä.


Meidän makkari. Matot olleet lattiassa tovin.

Tekstit muurissa taitavat olla ainoa jäänne ilkivallasta.

Vuosiluku ja nimikirjaimet (?) sivukkaan hirressä
Keskimmäinen makkari

Viimeisessä makuuhuoneessa muurin taakse jää paljon hukkatilaa.



Leima hirressä

lauantai 16. marraskuuta 2013

Pikkujouluisina

Eilen ei puettu hengityssuojia, siipan vanhaa talvitakkia eikä niin isoa pipoa, että sen alta näkyy vain pölyiset ripset. Meillä oli ykköset ja Annan aiempien kuvien innoittamana päätin, että nyt poseerataan. Kuvausmiljöönä tietysti aurinkotalo ja meidän tuleva makkari. Eilisistä pikkujouluista kiitokset kaikille asianosaisille. Oli meillä hauskaa!








Ostin mekon oululaiselta Kiksiltä. Hyvä palvelu, ihana mekko. Hattua en tuulettanut pikkujouluissa asti, mutta se on tämän syksyn löytö Asokselta. Kengät Irregular choice.


Biisi on löytö Mad hatter -kaverin seinältä. Hauskaa pikkujoulua juhlakansalle!

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Ave Maria -joulukonsertti

"Ja niin joulu tulla saa
sydämiin kun vihdoin koolla ollaan taas
Ja niin joulu tulla saa
sydämiin ja hiljennyn kiitoksiin"
-Kirsi Ranto



Kirsi Rannon Ave Maria - Joulukonsertti pidetään Seinäjoella Törnävä-salissa 11.12.2012 klo 19.00.
Törnävä-sali sijaitsee kivenheiton päässä aurinkotalolta, Törnäväntie 24.


Liput 20€. Niitä saa tilata suoraan minulta: ostermyran.aurinko@gmail.com. 
 
Tuotto menee Etelä-Pohjanmaan steinerkoulun hyväksi.

Konsertti:

1. Joulun kellot, Armas Maasalo-Helmi Auvinen
2. Taivas sylissäni, Carola Häggkvist- Erik Hillestad-Maija Kalaoja
3. Tule joulu kultainen, Aarno Raninen-Timo Forsström
4. En etsi valtaa loistoa, Jean Sibelius-Sakari Topellíus
5. Sylvian joululaulu, Karl Collan-Sakari Topelius
6. Joulurauhaa, Timo Koivusalo
7. Hiljainen pyyntö, Kirsi Ranto
8. Anna mun tulla kotiin, Kirsi Ranto
9. Ja niin joulu tulla saa, Kirsi Ranto
10. Konstan joululaulu, Konsta Jylhä, Paul Holm
11. Varpunen jouluaamuna, Otto Kotilainen, Sakari Topelius
12. Sydämeeni joulun teen, Kassu Halonen, Vexi Salmi
13. Ave Maria, Frans Schubert


perjantai 8. marraskuuta 2013

Perjantai-illan huumaa

Hyvää perjantaita, toverit! Huomaan, että teitä lukijoita on jo yli sata. Mahtava juttu! Suuret kiitokset.

Perjantaipäivät ovat aina mukavia. Eri elämänvaiheissa niillä on ollut erilaisia merkityksiä. Jossain vaiheessa perjantait täyttyivät tyttöporukan naurusta, viinistä ja tanssimiseta. Äitiyslomalla perjantai tarkoitti sitä, että lauantaina saisi nukkua pidempään. Joku aika sitten perjantaisin haettiin sipsejä ja katsottiin esim. komisario Morsea tai Poirotia. Ihan viime aikoina meidän perjantait ovat saaneet aivan uudenlaisen merkityksen..

Ensin minä haen tuhatta ja sataa lapset hoidosta, vien heidät mummolaan tai kotiin isoveljen vahdittaviksi ja sen jälkeen lainaan omalta veljeltäni pakettiauton.

Meillä on noin puolitoista tuntia aikaa tehdä roskakuorma ja kuljettaa se jäteasemalle.




Mutta koska minulla on orjapiiskuri mies, tavoitteena on aina  kaksi kuormaa. Viimeksi hän kellotti, kuinka nopeasti saimme kuorman täyteen. En nyt halua ylpeillä, mutta ei siinä kauan nokat tuhisseet.



 Pari tuntia, parikymmentä jätesäkkiä ja pari kuutiota pinkopahvia myöhemmin on vähän väsy.



Onneksi mummi on pitänyt lapset ruuassa ja me saamme jatkaa viikonloppuun grillin kautta. Suosittelen sinne aamuyön grillijonoon vakkariruokaani: hampurilainen munalla ja sulatejuustolla, ilman pihviä. Kaikilla mausteilla. Bon appetit. 


Yritin taas kuvata hienoa taivasta. En onnistunut, mutta sade yhdessä kuvaajan väpättävän käden kanssa teki hauskoja silmukoita kuvan keskelle.