perjantai 16. elokuuta 2013

Kulttuurihaukkana: Seinäjoen Taidehalli / Antti Maasalo

Huomenna avataan Seinäjoen Taidehallissa uusi näyttely: Antti Maasalon AALLOILLA Väriä, valoa ja liikettä vuosikymmenten ajalta.




Liitelin tänään kulttuurihaukkana avajaisissa. Harmi, että söin jo etukäteen, sillä nyt tekisi mieli tarjolla olleita lohi -ja parsapiiraita. Pöydässä oli myös suklaata ja viiniä. Niitä otin. Viimeksi avajaisissa oli kaljaa ja nachoja. Niitäkin jäi vähän ikävä. Haluatte kuitenkin varmaan kuulla mielummin itse näyttelystä, vaikka minun kulttuurihaukkapersoonani on erityisen perso myös eväille. Ja vähemmän vakava luontoni kehtaa sen myös julkisesti myöntää.

Lähetääs sitten haukkana tsekkaamaan (kulttuuri)tarjoilu.

Näyttely oli vaikuttava. Minulle tuli sellainen olo, että olin jonkin suuremman äärellä. Vaikutuin teoksista, tunnelmasta ja taiteilijasta. Kaikkia niitä yhdisti humaanius. Jos tämän näyttelyn kulkisi läpi kiireessä ilman ajatusta, voisi tulla jotenkin nykyaikainen, tekninen ja kylmä  vaikutelma. Se mielikuva olisi aivan väärä, sillä mielestäni näyttely on maan- ja luonnonläheinen, ympäristöystävällinen, perinteikäs ja moniulotteinen. Toisaalta elämä ylipäätään on täynnä paradokseja, joten mitäpä sitä sen kummemmin analysoimaan.

Otto Romanowskin konemusiikkia.

Pallo hallussa




Erityisen vaikuttava oli sali neljä. Siellä olevat teokset mm. kuvasivat meren tilaa. Kuinka ihminen on heittänyt kaikki jätteet mereen ja kuvitellut, että maapallo jaksaa ikuisesti. Nyt tuleekin hätä etsiä elinkelpoista tilaa avaruudesta. Siksikö, että saamme tuhota uuden planeetan? Maasalo puhui viisaasti myös alati uusiutuvan luonnon käyttämisestä energian tuottajina. Tuuli, vesi ja aurinko. Siinä olisi meidän Kalevalan Sampo, jos vain olisi viisautta käyttää tätä  energiaa. Mikseivät insinöörit kehitä  pienimutoisempaa tuulivoimaa? Sen ei tarvitsisi olla isoa ja meluisaa toimiakseen. Voisimme tehdä jotain pienempää ja sulattaa ympäristöön vaikka taiteen keinoin.




 
 Kolmossalissa oli aivan toisenlainen tunnelma. Unelmien planeettoja ja samppanjaa. mmmm.



Matkalta Taidehallilta Kansalaistorille voi bongata taidetta katupylväistä.



Kansalaistorilla olevat työt ovat myös funktionaalisia. Suihkulähteessä oleva teos hapettaa ja kirkastaa vettä.




Näihin kelloihin Otto Romanowski on suunnitellut musiikin. Toinen puoli soitti matalia ja toinen korkeita ääniä. Muistaakseni.



Minä visioin jo aurinkotalon pihalle taidenäyttelyä. Se täytyy kyllä joskus toteuttaa vaikka Östermyra päivien yhteydessä. Taidetta pihaan on kyllä tultava ilman näyttelyäkin. Joku Maasalon teoksista
olisi oikein loistava vaihtoehto.    

Tämä vaikka


Tai tämä.
Lopuksi torilla vielä tanssahdeltiin. Tosin minun kengilläni ei valssi taivu.  Eikä se taivu ilman kenkiäkään.

Taiteilija itse.




PS. Voin suositella näyttelyä myös ihan pienille lapsille, jopa vauvoille. Näyttelyssä oli paljon kiinnostavaa ääntä, liikettä ja valoa. Nyt voi myös ilmoittautua syksyn värikylpyihin ( ikäraja n. 5kk-3v.) .Ne pidetään torstaisin 5.9; 26.9; 10.10; 31.10; 7.11 ja 21.11. klo 10.00 tai 11.15. Vaatii ennakkoilmoittautumisen puh .06 416 2390 Ohjaaana: minä.



2 kommenttia: